Psykiatria

Psykiatri on erikoislääkäri, joka on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon lisäksi suorittanut kuuden vuoden lisäkoulutuksen psykiatriasta. Psykiatria sisältää erikoisaloina lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian, aikuispsykiatrian ja oikeuspsykiatrian sekä erityisosaamisen alueina mm. päihde- ja vanhuspsykiatrian. Eiran sairaalan psykiatrit hoitavat niin aikuisia kuin lapsia ja nuoria. Et tarvitse erillistä lääkärin lähetettä vaan ajan voi varata suoraan nettiajanvaruksestamme.

Psykiatrian erikoislääkärin työssä korostuu vakavien mielenterveyshäiriöiden ja -sairauksien hoito. Psykiatri tekee diagnostisen arvion ja arvion hoidon tarpeesta sekä hoitosuosituksen. Hoitosuositus voi olla esim. psykoterapiaa tai lääkehoitoa.

Yleisimpiä aikuisten psykiatrisia häiriöitä ovat:

• masennus
• sosiaalisten tilanteiden pelko
• julkisten tilojen pelko
• yleistynyt ahdistuneisuus
• erilaiset addiktiot
• pakko-oireiset häiriöt
• paniikkihäiriö
• persoonallisuushäiriöt
• syömishäiriöt
• kaksisuuntainen mielialahäiriö
• psykoosit (esim. skitsofrenia)

Lasten ja nuorten tavallisimmat oireet

Ammattiauttajan puoleen kääntymistä on syytä harkita silloin, kun normaalisti tasapainoinen ja eloisa lapsi muuttuu "itsensä vastakohdaksi":

• ei halua leikkiä yksin tai kenenkään kanssa
• ei pysty nukkumaan kuten ennen
• ei enää halua mennä kouluun tai muuten olla erossa vanhemmasta/ vanhemmista
• valittaa erilaisia kipuja ja särkyjä
• saa raivareita pienimmästäkin syystä
• on jatkuvasti surumielinen eikä jaksa innostua mistään

• aikaisemmin elämään myönteisesti suhtautuva nuori luopuu tapaamasta kavereita
• laiminlyö ulkonäöstään huolehtimisen
• on jatkuvasti ärtyisä ja väsynyt
• alkaa saada koulussa itselleen epätavallisen huonoja arvosanoja
• pyrkii kaihtamaan yhteisiä ruokailutilanteita
• näyttää selvästi laihtuneen tai toistuvasti vaarantaa omaa turvallisuuttaan

Kehitys- ja traumaattiset kriisit

Kehityskriisit, kuten murrosikä, vanhemmuus ja eläkkeelle siirtyminen kuuluvat elämään. Kriisin voi aiheuttaa myös avioero, työn menetys tai oma tai läheisen vakava sairaus tai läheisen kuolema. Hoidolla tuetaan potilasta kriisin kohtaamisessa ja sen läpikäymisessä ja pyritään löytämään selviytymiskeinoja ja helpottamaan elämänhallintaa.

Kriisioireita voivat olla mm. vaikeudet selviytyä arkiaskareista, liiallinen puuhakkuus ja keskittyminen epäolennaiseen. Oireita voi olla myös sekasortoiset ajatukset, kaventunut ajatusmaailma ja havaintokyky, voimakkaat tunteet ja/ tai niiden lukkiutuminen. Usein kiukku, viha, syyttely, ahdistuneisuus, avuttomuus, syyllisyyden tunne, häpeän tunne, itkuherkkyys, haavoittuvuus, somaattiset reaktiot ja erilaiset kivut kuuluvat kriisioireisiin. Myös tyypillisiä ovat ruokahaluttomuus, ylensyönti, univaikeudet, alkoholin tai lääkkeiden liikakäyttö tai jopa itsemurha-ajatukset ja itsemurhayritykset.

Traumaattisen kriisin aiheuttaja on usein äkillinen, odottamaton epätavallinen voimakas tapahtuma esimerkiksi liikenneonnettomuus, lähiomaisen äkillinen kuolema, väkivaltatilanne, tulipalo, sairastuminen tai yllättävä työn menetys.

Traumaattisessa kriisissä elämänhallinta pettää ja elämänarvot järkkyvät. Kriisin selviytymiseen vaikuttavat potilaan suhde tapahtumaan, aikaisemmat elämänkokemukset, psyykkiset ja fyysiset voimavarat sekä sosiaalinen tuki.

Traumaattisen kriisin vaiheet ovat:

1. sokki
2. reaktio
3. läpityöskentely
4. uudelleen suuntautumisvaihe

Syömishäiriöt

Syömishäiriöitä ovat mm. nuoruus- ja aikuisiässä alkava anoreksia, bulimia sekä niiden erilaiset yhdistelmät (eli tarkemmin määrittelemättömät syömishäiriöt), joista tärkein on kohtauksittainen ahmimishäiriö, myös lihavan ahmimishäiriöksi kutsuttu.

Erilaiset syömishäiriöt ovat erityisesti tyttöjen ja naisten ongelmia, mutta myös pojat ja miehet voivat kärsiä niistä. Syömishäiriöt ovat mutkikkaita hoidettavia, sillä usein niihin liittyy muitakin ongelmia tai psyykkisiä sairauksia. Lisäksi ne ovat usein pitkäkestoisia ja kulultaan aaltoilevia. Yksi syömishäiriö saattaa muuttua ilmiasultaan kokonaan toiseksi. Usein oireisiin liittyy myös eriasteinen masennus ja ahdistus.

Eiran sairaalassa toimii syömishäiriöpotilaiden tukena ravitsemusterapeutteja jotka ohjaavat oikeanlaisen syömiskäyttäytymisen hahmottamiseksi. Kaikille potilaille tehdään yksilöllinen suunnitelma syömiseen liittyvien pulmien oikomiseksi. Tärkeää on saada välttämättömyydet esille: kuinka monipuolinen, riittävä syöminen auttaa paranemaan - kuinka paljon elimistö tarvitsee mm. rasvaa, proteiinia tai hiilihydraatteja, jotta olo kohenee. Valmentavaa otetta tarvitaan mustavalkoisen syömiskäyttäytymisen muuttamisessa. Parhaaseen tulokseen päästään, mikäli potilas tapaa ravitsemusterapeutin muutaman kerran.